"Kansakunnan vapaus ei ole sitä, että säätyjen valtuutetut saavat toimia mielivaltaisesti, vaan sitä, että kansakunnan valistuneisuus sitoo heidän kätensä niin, että he eivät ryhdy omavaltaisiksi."

Unescon konferenssin sivutapahtuma Kokkolassa: esillä Chydeniuksen perintö

Julkaistu: 19.02.2016


Vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Kyse oli samalla maailman ensimmäisestä julkisuuslaista: ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä. Asetuksen syntyminen oli osa laajempaa historiallista kehitystä, mutta yksi henkilö vaikutti tuolloin Tukholmassa sen muotoutumiseen enemmän kuin kukaan muu. Hän oli Anders Chydenius, 37-vuotias pienen seurakunnan kappalainen kaukaa valtakunnan itäosasta, Pohjanmaalta, nykyisestä Suomesta. Anders Chydenius toimi myöhemmin kirkkoherrana Kokkolassa, kuvassa näkyvässä Kaarlelan kirkossa.

+

Tämän vuoksi "Oikeus tietää, oikeus sanoa" -tilaisuudessa Kokkolassa pohditaan Chydeniuksen perintöä tämän ajan yhteiskunnassa. 'Oikeutta tietää' pohditaan tasa-arvoisen perusopetuksen ja avoimen hallinnon näkökulmasta. Seminaarissa puhuvat mm. Suomen UNESCO-toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen ja finanssineuvos Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä. 'Oikeutta sanoa' on tarkoitus arvioida median kehityksen valossa - yhdessä alueen tiedotusvälineiden edustajien kanssa.

2. päivänä toukokuuta aamupäivällä pidettävä tilaisuus käynnistää tapahtumaviikon, joka huipentuu Unescon lehdistönvapauskonferenssiin (3.-4.5.2016). Kaarlelen kirkon läheisyydessä sijaitsevalla Isonkylän koululla pidettävä tilaisuus on yksi konferenssin virallisia sivutapahtumia. Tilaisuuden järjestävät Anders Chydenius -säätiö, Kokkolan kaupunki ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Uutiset