"Friheten i en nation består intet deruti Ständers Fulmächtige få handla efter godtycko utan deruti at Nations lius binder händerna på dem at de ei får sielfs waldas."

Suurlähettiläs: Oikeus hankkia tietoa kuuluu ihmisoikeuksiin

Publicerad: 02.12.2015


Ulkoasiainministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari toteaa Suomen tukevan tulkintaa, jonka mukaan asiakirjajulkisuus kuuluu YK:n ihmisoikeussopimuksissa turvattuun sananvapauteen.
"Sananvapauteen sisältyy oikeus hankkia tietoa. Tuemme ihmisoikeuselinten ja asiantuntijoiden tulkintoja, joissa oikeus saada tietoa viranomaispäätöksistä on osa esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien yleissopimuksen sananvapauskäsitystä", hän toteaa.

+

Merisaaren mukaan nyt tarvitaan tiedon lisääntymistä ja asenteiden muutosta.
"Esimerkiksi Euroopan neuvoston yleissopimus asiakirjajulkisuudesta (2009), voimaantullessaan ensimmäinen oikeudellisesti sitova julkisuusperiaatteen vahvistava sopimus maailmassa, ei ole kansallisten ratifiointien vähäisen määrän vuoksi astunut kansainvälisesti voimaan", suurlähettiläs muistuttaa.

Pohjoismainen yhteistyö maailmalla olisi luontevaa, koska pohjoismainen julkisuusperiaate on ollut yksi kansainvälinen esikuva. Yhteistyötä varmasti tehdäänkin: esimerkiksi lslantia lukuun ottamatta kaikki pohjoismaat ovat mukana Yhdysvaltojen käynnistämässä avoimen hallinnon kumppanuudessa (Open Government Partnership).

Pohjoismainen aloite YK:n yleiskokoukselle?


Varmasti on kuitenkin löydettävissä uusi pohjoismainen vaihde sananvapauden ja julkisuusperiaatteen edistämiseen kansainvälisesti. Yksi konkreettinen mahdollisuus on heitetty ilmaan: Åbo Akademin professori Markku Suksen ja tutkija Mariya Riekkisen mukaan Suomen tulisi ajaa julkisuusperiaatetta uudeksi, yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi. Tämä ehdotus on osa Suksen ja Riekkisen ulkoministeriölle laatimaa selvitystä "Access to Information and Documents as a Human Right", joka lanseerattiin 2. joulukuuta 2014 pidetyssä tietämisen vapauden päivän seminaarissa.

+

Julkisuusperiaatteesta on säädetty kansallisella lailla noin sadassa maassa. Myös alueellisia kansainvälisen oikeuden säädöksiä on syntynyt, mutta globaali taso puuttuu, vaikka osana sananvapaussäännöksiä siihen onkin viitattu. Suksen mukaan selkeä ja erillinen säännöstö tarvitaan myös globaalilla tasolla.

"YK:n yleiskokous voisi antaa julistuksen, joka toteaa oikeuden julkisiin asiakirjoihin ihmisoikeudeksi. Näin halu tietää yhdistyisi pääsyyn siihen lähteistöön, jota tarvitaan tietämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena voisi olla sitova säännös YK:n yleissopimukseen", Suksi visioi puheessaan.

Ulkoasiainministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari toteaa, että Suomi tuo esille eri yhteyksissä julkisuusperiaatteen merkitystä demokratian ja ihmisoikeuksien sekä yhteiskuntakehityksen mahdollistajana. Itse sopimuksen suhteen hän on kuitenkin epäilevämpi. " Toistaiseksi suhteellisen pieni maajoukko on ollut Suomen tavoin valmis sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. Riittävän hyvätasoisen sopimuksen aikaansaaminen edellyttäisi isompaa tukea ja varmuutta, ettei lopputuloksena olisi heikko oikeussuoja. Sen vuoksi selvitämme ensin mitä muita edellytyksiä asian laajemmalle käsittelylle on esimerkiksi YK:n puitteissa", Merisaari toteaa.

Tuomioja: Avoimuus osa ulkopolitiikkaa


Puheessaan vuoden 2014 tietämisen vapauden päivän seminaarissa ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoi, miksi avoimuus on osa Suomen ulkopolitiikkaa – erityisesti ihmisoikeusstrategiaa.

+

Nyheter