"En noilla valtiopäivillä ... työskennellyt minkään asian puolesta yhtä uutterasti kuin kirjoitus- ja painovapauden."

Anders Chydenius 1729-1803

Anders Chydenius syntyi vuonna 1729 Sotkamossa ja kasvoi Kuusamossa, jonka kirkkoherraksi hänen isänsä Jakob Chydenius nimitettiin 1734. Ajan tavan mukaan Anders sai aluksi yksityistä opetusta ja kävi sen jälkeen koulua Oulussa ja Torniossa.

Yliopisto-opinnot hän suoritti Turussa ja Uppsalassa. Hänen opintonsa käsittivät mm. matematiikkaa, luonnontieteitä, latinaa, teologiaa ja filosofiaa.

+Per Fjällströmin maalaus vuodelta 1770, Alavetelin kirkko.
Per Fjällströmin maalaus vuodelta 1770, Alavetelin kirkko.
Per Fjällströmin maalaus vuodelta 1770, Alavetelin kirkko.



Hyödyn aikakauden kasvatti


Vuonna 1753 vastavalmistunut Chydenius nimitettiin Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi Pohjanmaalle. 1755 hän avioitui pietarsaarelaisen kauppiaan tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa; avioliitto jäi lapsettomaksi.

Chydenius oli "hyödyn aikakauden" puhdaspiirteinen edustaja, joka pyrki esimerkillään viemään valistusta talonpoikien pariin: hän raivasi soita, kokeili uusia eläinrotuja ja kasvilajeja sekä otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä. Hän alkoi myös kirjoittaa näistä aiheista.
Chydenius harjoitti myös lääkärintointa; kuuluisuutta hän sai jo elinaikanaan rokotuttaessaan tavallista kansaa isorokkoa vastaan.

+Chydenius osallistui Ruotsin tiedeakatemian järjestämään kirjoituskilpailuun hevoskärryjen parantamisesta.
Chydenius osallistui Ruotsin tiedeakatemian järjestämään kirjoituskilpailuun hevoskärryjen parantamisesta.
Chydenius osallistui Ruotsin tiedeakatemian järjestämään kirjoituskilpailuun hevoskärryjen parantamisesta.
+Chydenius oli opiskellut mekaniikkaa ja perusteli kärrykirjoituksessaan ehdotuksensa myös teoreettisesti.
Chydenius oli opiskellut mekaniikkaa ja perusteli kärrykirjoituksessaan ehdotuksensa myös teoreettisesti.
Chydenius oli opiskellut mekaniikkaa ja perusteli kärrykirjoituksessaan ehdotuksensa myös teoreettisesti.



Radikaali


Chydeniuksen alkoi 1760-luvun alussa kirjoittaa myös yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hänen kykynsä havaittiin, ja hänet lähetettiin vuosien 1765-66 valtiopäiville Tukholmaan vaatimaan Pohjanmaan kaupungeille oikeutta vapaaseen ulkomaankauppaan. Kokkola, Vaasa, Pori ja Oulu saivatkin purjehdusoikeudet, millä oli suuri merkitys näiden kaupunkien ja koko Pohjanmaan myöhemmälle kehitykselle.

Chydenius osallistui vuosien 1765-66 valtiopäivien työhön erittäin aktiivisesti. Hän julkaisi useita kirjoituksia, jotka arvostelivat sääntöihin, rajoituksiin ja monopoleihin perustuvaa talouspolitiikkaa. Tunnetuin näistä suurta kohua herättäneistä kirjoituksista oli Kansallinen voitto.

Chydeniuksen radikaali toiminta johti lopulta siihen, että hänet suljettiin pois valtiopäiviltä oman puolueensa (myssyjen) toimesta: viime kädessä syynä oli hänen säätyjen päätöstä arvostellut rahapoliittinen kirjoituksensa.

Chydenius osallistui jälleen vuosien 1778-79 valtiopäiville. Chydenius puolusti voimakkaasti palvelusväen ihmisoikeuksia ja vaati vapaiden työmarkkinoiden luomista. Hänen esityksestään (mutta kuningas Kustaa lll:n aloitteesta) myönnettiin myös ulkomaalaisille rajoitettu oikeus oman uskonnon harjoittamiseen. Valtiopäiville Chydenius osallistui vielä 1792.

+Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.
Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.
Kansallinen voitto (1765) oli Chydeniuksen talouspoliittinen ohjelmajulistus, joka tähtäsi kaupan ja elinkeinojen vapauttamiseen.
+Chydenius törmäsi itse niihin sananvapauden rajoituksiin, joita hän kiivaasti vastusti. Säätyjen tekemää päätöstä arvostellut rahapoliittinen kirjoitus Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla (1766) johti lopulta karkotukseen valtiopäiviltä.
Chydenius törmäsi itse niihin sananvapauden rajoituksiin, joita hän kiivaasti vastusti. Säätyjen tekemää päätöstä arvostellut rahapoliittinen kirjoitus Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla (1766) johti lopulta karkotukseen valtiopäiviltä.
Chydenius törmäsi itse niihin sananvapauden rajoituksiin, joita hän kiivaasti vastusti. Säätyjen tekemää päätöstä arvostellut rahapoliittinen kirjoitus Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla (1766) johti lopulta karkotukseen valtiopäiviltä.



Paimen


Vuonna 1770 Chydenius nimitettiin Kokkolan kirkkoherraksi. Hän keskittyi nyt entistä enemmän seurakunnalliseen työhön, jota itse piti tärkeimpänä tehtävänään. Chydenius kunnostautui myös saarnakirjailijana. Musiikkiharrastus oli vireää: hän ylläpiti ja harjoitutti omaa orkesteria, joka antoi konsertteja pappilan salissa.

Hänen kirjallinen toimintansa oli edelleen vilkasta: hän käsitteli mm. maatalouden kehittämistä, salpietarinpolttoa, isorokkorokotusta, Lapin asuttamista. Viimeisten vuosien keskeisiin tehtäviin kuuluivat myös useat rakennushankkeet, kuten vanhan pitäjänkirkon laajennustyön johtaminen. Chydenius kuoli 1803.

+Chydenius toteutti Kokkolan Kirkonmäellä suuria rakennushankkeita, joista mittavin oli 1500-luvulla rakennetun kivikirkon laajennus 1780-luvulla.
Chydenius toteutti Kokkolan Kirkonmäellä suuria rakennushankkeita, joista mittavin oli 1500-luvulla rakennetun kivikirkon laajennus 1780-luvulla.
Chydenius toteutti Kokkolan Kirkonmäellä suuria rakennushankkeita, joista mittavin oli 1500-luvulla rakennetun kivikirkon laajennus 1780-luvulla.